Muutosvarauksin

Arvoisat kuulijat, hyvä vappukansa!

Lämpimät kiitokset kutsusta tulla puhumaan vapun kunniaksi. Vappuhan on niin työväenjuhla kuin myös opiskelijoiden ja kevään juhla. Tänä vuonna vappu on ennen kaikkea solidaarisuuden juhla.

Olen saanut pitää vappupuheita jo useana vuonna ja joka kevät kantavana ajatuksena olen pyrkinyt viemään eteenpäin toivon viestiä. 

Koska siitähän tässä yhteiskunnassa ja politiikassa on kyse: näköalojen luomisesta, tulevaisuuden toivosta, jokaisen luottamuksesta siihen, että pärjää. Meille ihmisille siinä on kyse turvasta ja inhimillisyydestä epävarmuuden keskellä.

Mutta pitkästä aikaa tämä kevät ja työväenjuhlan puheenpito tuntuu jättävän karvaan maun suuhun. 

Nyt tuntuu, että Suomessa on jätetty monta suomalaista yksin. Yksin kamppailuun toimeentulosta, jaksamisesta ja terveydestä sekä yhteisöllisyydestä. Viimeisen vuoden päätösten suurimmat kärsijät ovat sosiaaliturvaan tukeutuvat ihmiset, sairaat ja opiskelijat. Me ollaan nähty hallituksen julmat leikkaukset sosiaaliturvaan, samaan aikaan kun varakkaat ovat suojassa. Leikkaukset työelämään, jossa työntekijät kärsii, samalla kun toimitusjohtajat ovat turvassa. Leikkaukset julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista vaikka yksityiselle syynnetään tehottomia kela-korvauksia. Me ollaan nähty veronkiristykset keskituloisille eläkeläisille, samaan aikaan kun suurituloisia eläkeläisiä suojellaan. Leikkaukset koulutukseen ja opiskelijoiden toimeentuloon, vaikka nuoret voivat jo valmiiksi huonosti ja elävät jo valmiiksi köyhyysrajan alapuolella. 

Tuntuu, että viimeisetkin rippeet viedään heiltä, joilla on ollut jo ennestään vähän.

Jos kyse yhteiskunnassa on näköalojen luomisesta, en voi käsittää, miten tämän voidaan kuvitella olevan oikeudenmukaista. Sitähän Orpo toistelee, tarinaa oikeudenmukaisuudesta. Tulen johtopäätökseen siitä, että tämän vapun sana on oltava solidaarisuus Orpon-Purran sortovaltaa vastaan. 

Hyvät ystävät, 

me jaamme varmasti ajatuksen, että työ on jotain, joka kannattelee meitä ihmisiä. Se turvaa toimeentulon ja parhaimmillaan tavan toteuttaa itseään. Työ luo merkitystä elämään ja myös yhdistää ihmisiä. 

Ja te tiedätte, mitä Orpon-Purran hallitus lupasi viime keväänä. He lupasivat 100 000 työpaikkaa lisää Suomeen. Tiedättekö miltä näyttää, kun verrataan työllisten määrää sinne viime kevääseen? 

Meillä on nyt yli 50 000 työllistä vähemmän kuin vuosi sitten. Petteri Orpo sai johdettavaksi Suomen, jonka työllisyysaste oli huippulukemissa – nyt vuosi siitä, meillä on 50 000 työllistä vähemmän. Orpon-Purran hallituksen on nyt löydettävä 150 000 työttömälle töitä tai tukea uudelleenkouluttautumisessa sekä työkyvyn parantamisessa, jotta tämä hyvä tavoite saavutetaan. 

Kun sosiaaliturvan leikkaukset toteutettiin, osa-aikatyön tekeminen tehtiin kannattamattomaksi. Perusteena se, että ihmiset halutaan kokoaikatöihin. Minusta on syytä kysyä, mitä on tehty sen eteen, että työnantajat tarjoaisivat työntekijöille kokoaikaista työtä. Vai luuleeko hallitus, että kaikki halukkaat noin vain saavat kokoaikaista työtä? 

Lisäksi meillä on monta ihmistä, joiden terveydentila ei salli kokoaikatyön tekemistä tai hän toimii esimerkiksi omaishoitajana osa-aikatyön ohella. 

Ja minusta näiden ihmisten panos yhteiskunnalle on arvokas. Ja nyt monelle heistä tahtomattaan työttömyys on kannattavampaa kuin osa-aikatyön tekeminen. 

Minusta ylipäätään suomalaisen työntekijän panos yhteiskunnalle on elintärkeä, mutta kuluneen talven työmarkkinakaaos ei sitä osoita. En oikeastaan kiistä sitä, etteikö työelämää olisi tarpeen jollain tavoin uudistaa. Mutta sanelupolitiikka on harvoin kestävä tie. 

Eräs savolainen kokoomuksen kansanedustaja kirjoitti sosiaalisessa mediassa kuluneen talven olleen hyvä osoitus siitä, mihin lakko lakeja tarvitaan. Perustelu ei kestä tarkastelua. 

Tänä keväänä lakkoja on ollut enemmän kuin 20 vuoteen. Se ei kerro siitä, että Suomi olisi erityisen lakkoherkkämaa. Se kertoo siitä, että sanelupolitiikalla työntekijät ollaan ajamassa syvään kuoppaan. 

Me voidaan keskustella yksittäisistä työelämäheikennyksistä, kuten ensimmäisen sairauspoissaolon palkattomuudesta, jonka hallitus aikoo toteuttaa, vaikka siinä ei olekaan järkeä. Kuitenkin Suomen tulevaisuuden kannalta olisi paljon tärkeämpää puhua esimerkiksi siitä, miten me kasvatetaan meidän nuorista hyvinvoivia ja osaavia, tuottavia työntekijöitä. Suomessa työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet valtavasti jo nuorissa ikäpolvissa: suurin syy on mielenterveysperustaisuus. Se jos mikä on huolestuttavaa kehitystä. Uusia ihmisiä meille syntyy jatkuvasti vähemmän, mutta nekin vähäiset tuntuvat voivan todella huonosti. 

Mutta ystävät, 

perustavanlaatuisesti näiden leikkausten ja sopimusyhteiskunnan romuttamisen seurauksena me olemme koko hyvinvointiyhteiskunnan käännekohdassa.

Kaikkiaan tätä aikaa voi kuvata ikään kuin neulan kärjellä tasapainoiluksi. Toisella puolella tulee vastaan eheä hyvinvointiyhteiskunta, jossa ihmiselle löytyy koulu- tai opiskelupaikka. Yhteiskunta, joka pitää huolta ihmisistä, vaikka sairaus yllättäisi.

Neulan kärjen toisella puolella taas tuntuu olevan pääomien valtakunta, jossa hoitoon pääsevät ja elämän turvaan kiinni vain he, joilla on siihen varaa. 

Siksi SDP:n slogan tänä keväänä on: Jo riittää epäoikeudenmukainen politiikka, me pystymme parempaan,

Hyvät kuulijat,

En aidosti puhu näistä asioista vain räksyttääkseni, vaan kannan todella suurta huolta meidän tulevaisuudesta. Mie elän tästä eteenpäin parhaimmillaan 80 vuotta. Viime aikoina me ollaan luettu erinäisistä ampumavälikohtauksista, väkivaltaisuuden kasvusta, lasten ja nuorten kasvavasta pahoinvoinnista. Minun mielestäni meidän tulee pystyä eheänä kansakuntana ratkaisemaan nämä haasteet. 

Ja kun puhutaan tulevaisuudesta, on myös toinen teema, jonka oikeastaan haluaisin nostaa tänään esille. Ja se on meidän koko maan yhteinen Itä-Suomi -politiikka. Me käydään kesällä eurovaalit. Tässä kohtaa voinen kertoa olevani myös itse ehdolla näissä vaaleissa ja taidan olla siten yksi Suomen itäisimpiä ehdokkaita. 

Nyt kun myö seisotaan täällä Manner-Euroopan itäisimmillä alueilla ja tiedetään että rajan toisella puolella matkan päässä Venäjä käy julmaa hyökkäyssotaa Ukrainassa, on se vaikuttanut myös meihin täällä. Raja on kiinni. 

Työssäni Demarinuorten puheenjohtajan kuulen sellaisia puheenvuoroja, että emmekö me pelkää täällä asua. Vastaan heille, että teinä siellä Länsi-Suomessa minua pelottaisi, jos me rajavahdit emme täällä asuisi. No, aidosti minä haluan uskoa, että tuo raja on edelleen tulevaisuudessakin turvallinen ja että yhteisissä intresseissä on turvata myös Itä-Suomen tulevaisuus. 

Ja kyllä Euroopan unionin katseet rajalle kääntyvät. Meidän tapauksessa se tarkoittaa puhtaasti investointitukia ja koheesio-, eli aluetukirahojen parempaa kohdistamista tänne missä niitätarvitaan. Sekä uutta aktiivisen teollisuuspolitiikan aikaa. 

Ratayhteydet saati tiet ei täällä ole häävissä kunnossa ja kuntoonhan ne on saatettava, mutta sitä ennen meidän pitää ottaa uusi asenne täällä Itä-Suomessa meidän omaan elinkeinopolitiikkaan. Tarvitsemme nykyisten elinkeinojen rinnalle uusia elinkeinoja.

Tällä hetkellä voittajat investoivat sellaiseen pääomaan, jota saadaan hyvällä koulutuksella. Meillä on Suomessa maailman parasta metsäosaamista ja se meidän pitäisi täällä pystyä tuotteistamaan. Kun puhutaan luonnonvarojen kestävästä käytöstä niin aidosti: täällä me sen osaamme. Nyt siitä osaamisesta on tehtävä itäsuomalainen bisnes ja myytävä sitä osaamista muualle maailmaan. 

Tämä saattaa kuulostaa korkealentoiselta ja joltain mikä ei ole kovin arkista, mutta ainan toisen esimerkin Kainuusta, jossa kehitetään ensimmäistä suomalaista tekoälyä. Valtio juuri antoi investointitukia Kainuuseen. Hyvät vetävät toimialat antaa potkua myös toisille tuotantoaloille.

Johtopäätös lienee se että uudella otteella ja valtion sekä sen EU:n tukeman meidän täytyy tämä homma saada hoidettua. 

Ja mitä tulee ajatuksiin näistä eurovaaleista, 

Euroopan unionilla on tällä hetkellä kaikkiaan merkityksellinen tehtävä rauhan edistämiseksi maailmassa ja siksi minä olen myös ehdolla näissä vaaleissa. Meille on elintärkeää olla osa vahvaa Euroopan unionia ja toivon sydämeni pohjasta, että tällä kertaa me lähdettäisiin täällä Itä-Suomessakin äänestämään näissä vaaleissa, sillä näissä vaaleissa mitä konkreettisimmin on kyse meidän tulevaisuudesta.  

Haluan uskoa että valoa on, kevät ja kesä tuo terveyttä ja me voidaan luottaa, että paremmat päivät ovat vielä edessäpäin. 

Näillä sanoilla haluan kiittää kutsusta ja toivottaa hyvää ja aurinkoista vappua sekä kevättä.

Vappupuhe on pidetty Ilomantsin, Juuan, Outokummun ja Kontiolahden vappujuhlissa.

Kategoriat: Puheet

0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *