Liisa Kuivalainen kirjoitti Karjalaisessa tiistaina 16.5.2023 mielipiteensä siitä, kuinka Suomi
tarvitsee lisää äitejä ja lapsia.
Kuivalainen kuvaa menneisyyden ideaa maksaa perheille neljännestä lapsesta tuhat euroa.
Lisäksi hänen mielestään nuoria tulisi tentata lasten hankkimisesta, ja toteaa, että
“lastenteon aloitusta olisi syytä aikaistaa”. Minusta kirjoitus asettaa painostavalla
tunnelmallaan “lapsihukan” syyt ja korjaustoimet väärään valoon.
Meidän tulee muistaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta saada lapsia. Suomessa joka viides
– siis 20% – hedelmällisessä iässä olevista kohtaa tahattoman lapsettomuuden. Emme puhu
siis edes murto-osasta kansaa, vaan laajasta ihmisjoukosta, joiden harras toive lapsesta ei
moninaisten syiden johdosta toteudu.
Kun puhutaan elämäntilanteesta johtuvasta lapsettomuudesta, on syytä kysyä onko
ihmisellä edes edellytyksiä hankkia lapsia. Henkiset ja taloudelliset voimavarat voivat olla
koetuksella työelämän epävarman tilanteen vuoksi, eikä turva toimeentulosta ole riittävä.
Myös tukiverkkojen puute huolettaa ja yleinen jaksaminen on koetuksella. Arjen,
perhe-elämän ja vanhemmuuden tukeen on panostettava ongelman ratkaisemiseksi.
Lapsettomuuden syy voi olla myös lääketieteellinen, kuten sairaudesta tai sen lääkityksestä
johtuva. Hedelmöityshoitojen toteuttaminen kaipaa lisää resursseja, mutta esimerkiksi
tilanteessa, jossa synnyttäjän kohtu on jouduttu poistamaan tarvitaan toisenlaisia toimia.
Suomessa tulisi välittömästi sallia ei-kaupallinen sijaissynnytys ja luoda sille turvalliset
rakenteet sekä selkeät toimintatavat. Mikäli emme korjaa Suomen lainsäädäntöä, tapahtuu
sijaissynnyttäminen ulkomailla eikä takeita sen eettisyydestä tai turvallisuudesta ole.
Sen sijaan, että ihmisten vapautta valita haluaako lapsia vai ei rajoitetaan, tulisi kiinnittää
huomiota kysymyksiin lapsettomuudesta. Kyllä me tarvitsemme lisää vanhempia ja lapsia,
mutta kenenkään painostaminen ei ongelmaa ratkaise.
0 kommenttia