Hyvinvointi-Suomen uudelleenmäärittely alkaa
Synnyin aikana 90-luvun laman ja finanssikriisin välissä. Sinä keväänä Suomessa niin pääministeri kuin presidentti olivat ensimmäistä kertaa naisia. Syntymävuotenani uudenvuodenpuheessaan presidentti Halonen kertoi, kuinka Euroopan unioniin otettiin kymmenen uutta jäsentä ja kuinka viimeisimmän kahdeksan vuoden aikana Suomeen oli syntynyt yli 300 000 uutta työpaikkaa. Globalisaatio, markkinatalous, tasa-arvo ja yksilönvapaus valtasivat yhteiskunnallisten ihanteiden tilan.
Tullessani mukaan politiikkaan kahdeksan vuotta sitten toukokuussa oli Greta Thunberg juuri voittanut Aftonbladetin kirjoituskilpailun. Perjantaisin eduskunnan portailla istuvia nuoria paheksuttiin, mutta raidehankkeitakin suunnitellessa euroja enemmän painoivat ilmastovaikutukset. SDP rakensi progressiivisen hallitusohjelman – ja toteutti sen. Samaan aikaan uusi vuosikymmen toi synkät pilvet Suomeen ja Eurooppaan ja politiikan keskiöön on monikriisin aikana noussut ihmisen arjen turva.
Kriisien keskellä kohtaamme epäuskossa elävät ihmiset, mielet turruttaneet sotauutiset, yksinäisyydessä elävät nuoret ja ikäihmiset sekä kasvavan työttömyyden alla euroja ynnäävät perheet. Me kohtaamme ilmastonmuutoksen ja luontokadon seuraukset, ydinasevarustelun pelon ja autoritäärisyyden nousun. Tavallinen suomalainen koettaa navigoida maailmassa, jossa yhä useamman alta on viety työ ja toimeentulo. Hyvinvointivaltion tehtävä on laannuttaa globaalisti lyövät aallot ennen Suomen rantaa. Orpon-Purran hallitus on kuitenkin vaan lyönyt lisää tuulta näihin päin iskeviin aaltoihin suurimpina kärsijöinä tavalliset suomalaiset ihmiset.
2020-luku on alleviivannut vahvan valtion tarvetta. Olemme nähneet, ettei pandemian hoitoa tai turvallisuusuhkien painavaa taakkaa johda yksin markkinat. Lasta tai nuorta ei suojaa pelolta ja ahdistukselta TikTok. Planeetan rajat voidaan saavuttaa takaisin asettamalla ehdot ja demokratiaa suojellaan vaalimalla demokratiaa.
Sosialidemokratian tulevaisuus palautuu kysymyksiin oikeuksista ja velvollisuuksista – uskottavan ja lunastettavissa olevan tulevaisuuslupauksen antamisesta. Vastauksena pitkän aikavälin yhteiskunnalliseen kehitykseen meidän on vahvistettava kansainvälistä sääntöperäistä järjestelmää, hallittava globalisaation muutosten vaikutuksia määrätietoisesti, vahvistettava demokratian ja oikeusvaltion periaatteita, rakennettava kansantaloudelle vahva kasvun moottori, lisättävä luottamusta työmarkkinoille sekä turvattava hyvinvointivaltiolle uskottava palvelulupaus.
Kaikessa tässä on kyse lopulta siitä, pitävätkö puolueet yhteiskuntasuunnittelua käsissään vielä silloinkin, kun taloudellinen ja ekologinen liikkumavara on kapea. Me tarvitsemme uuden uskon Hyvinvointi-Suomeen – nousukauden, jossa Suomi kilpailee arvoilla, planeetan rajat huomioiden, suvereenia valtiota vastuullisesti hoitaen ja reilusta yhteiskuntasopimuksesta kiinni pitäen. Tähän työhön pystyvät ennen muuta sosialidemokraatit.
Pidämme käsissämme kansanliikkeen tarinan seuraavaa jatko-osaa
Sosialidemokraattisen liikkeen menestys seuraavalla vuosisadalla rakentuu työväenliikkeen perinteen mukaisesta kestävän poliittisen suunnan sanoittamisesta sekä niin ydinkannattajien mobilisoinnista kuin laajasti suomalaisten luottamuksen lunastamisesta. Sosialidemokratia on edelleen ajanmukainen ja relevantti liike, ytimemme ei ole vanhentunut vuosikymmenten saatossa, mutta vaatii jatkuvaa jäsennystä ja ääneensanoittamista siitä, keiden asiaa ajamme ja miten. Samanaikaisesti on kannettava vastuuta liikkeen pitkästä jatkumosta ja nähtävä tämän päivän yli. Vaikka kiintopisteemme on vaaleissa, elää vaalipäivän ja vaalikaudenkin jälkeen sosialidemokratia. Sitä varten täytyy antaa oma panoksensa.
Puoluevaltuustoon ja puoluejohtoon tarvitaan henkilöitä, jotka ovat valmiita käyttämään aikansa ja tarmonsa puolueen oman toiminnan palvelemiseen: läsnäoloon piireissä, ohjelmatyön rakenteisiin, jäsenhankintaan, puoluetoiminnan pitkänajan kestävyyteen.
Avaan yhteisen keskustelun muutamilla havainnoilla:
Askellus kohti vaaleja on aloitettu
Askellus kohti vaaleja on aloitettu ja sitä viitoittaa puoluekokouksessa hyväksytty poliittinen ohjelma. Seuraavan vuoden aikana keskitymme SDP:n vaalivoittoon, hallitusvastuuseen valmistautumiseen sekä suunnanmuutoksen sanoittamiseen. Vaalivoitto, siis ihmisten luottamus, edellyttää motivoivaa viestiä, sitoutunutta kansanliikettä ja oikea-aikaista kehotetta vaaliuurnalle. Lupausten on oltava selkeitä, konkreettisia ja totuudenmukaisesti mitoitettuja, jotta ne kestävät sekä vaalikentillä että hallitusvastuussa.
Poliittiselle ajattelulle on annettava aikaa
Jotta SDP toteuttaa 2000-luvun taitteen kahden kauden tempun, on pidemmän ajan tulevaisuuskuvan luomiselle annettava aikaa. Politiikka lähtökohtaisesti vaatii nopean toiminnan joukkoja, joilla on valmius moderniin tapaan viestiä ja toimeliaisuutta toteuttaa poliittisia kampanjoita. Samalla puolueen sisällä on panostettava hitaaseen ajatteluun. Puoluekentällä SDP:n suuri vahvuus on vahva tutkimus-, valmistelu- ja ajatuspajatyö. Tästä tulee pitää kiinni ja näiden käyttövoimaa puolueen tulevaisuuden suhteen on vahvistettava, jotta SDP:llä on tarjota relevantteja poliittisia avauksia pidemmälle tulevaisuuteen.
Osallistumisen muutos haastaa puoluetta uudistumaan
Kansanliikkeessä on puhuttava siitä, kuinka osallistumisen tapojen muutos haastaa puolueita ja muita yhteiskunnallisia toimijoita. Tämän päivän individuaalissa maailmassa osallistuminen rakentuu osittain toisin: se on hajautuneempaa ja monimuotoisempaa, eikä jäsenyys ole enää ainoa tapa kiinnittyä toimintaan. Silti sama syvä ydin – tarve kuulua sekä tulla nähdyksi ja tunnustetuksi – elää. Ihmiset kiinnittyvät arvoihin ja samaistuvat toisiin ihmisiin.
Aiemmin työväenliike muodosti kokonaisen elämänpiirin. Suuren Työväenyhdistyksen puheenjohtajana kuulen, mitä se käytännössä tarkoitti: työväentalot, laululiike, näyttämöt, talkoot ja tanssit loivat yhteisön, jossa arki, vapaa-aika ja yhteiskunnallinen toiminta kietoutuivat yhteen. Liike on ollut kokonainen tapa elää ja kuulua.
Osallistumisen väitetään olevan heikompaa, mutta todellisuudessa se on vain hajautuneempaa ja puolueeseen tullaan toimijoiksi erilaisin intressein. Tämä kehitys ajaa meidät pohdintaan siitä, olemmeko puolueorganisaatio, liike vai alusta. Polarisaation kasvaessa myös poliittinen aktiivisuus kasvaa, ja puolueilla on saatavanaan siitä osansa. Meiltä vaaditaan uusia tapoja organisoitua. Tästä parhaimmillaan syntyy kansanliikkeen uusi tarina.
Järjestöpuolueelta kysytään neljää asiaa.
Meidän on oltava uskottavaa yhteiskunnallista ajattelua tuottava toimija, johdonmukaisia kampanjoita rakentava organisaatio, oikea-aikaisesti mobilisoiva liike sekä avoin alusta, jossa ihmiset voivat vahvistaa omaa toimijuuttaan ja vaikuttaa.
Puolueen tulevaisuuden avaimia ovat ammattimainen, vapaaehtoisuuteen nojaava toiminnan johtaminen, verkostomainen luonne, jossa yhteiskunnallista toimijuutta on mahdollista vahvistaa jalostamalla omaa osaamista, teknologiaan perustuvat kokoontumisalustat sekä yhteiskunnallisten teemojen ympärille rakentuva avointen ovien periaate.
Agendavallan saavuttaminen edellyttää, että kokoamme yhteen ihmisiä, joita yhdistää näkemys yhteiskunnan suunnasta. Yhä useammin jäsenkirja on yksi osallistumisen tapa muiden joukossa. Tulevaisuuden puolue ei ole monikerroksinen valistusorganisaatio, vaan helposti lähestyttävä, vuorovaikutteinen ja avoin alusta, joka tunnistaa ihmisten erilaiset tavat osallistua ja elää.
Puoluevaltuuston puheenjohtajan rooli on strateginen
Tässä kokonaisuudessa puoluevaltuuston puheenjohtajan rooli on strateginen. Tehtävä ei ole pelkkää kokousten johtamista, vaan suunnan rakentamista ja liikkeen kokoamista. Puheenjohtajan on varmistettava, että puoluevaltuuston työ kytkeytyy aidosti puolueen kehittämiseen, että yhteys piireihin ja osastoihin on elävä ja että puoluehallituksen työskentelyyn tuodaan näkemyksiä puolueen ja koko kansanliikkeen tilasta ja suunnasta.
Kansanliikkeen seuraavaa vuosisata edellyttää hyvää vaalimenestystä, yli ajan kestävää politiikkaa ja uudenlaisia tapoja osallistua. Tavoitteena on liike, joka on samanaikaisesti juurtunut arvoihinsa ja avoin kohtaamaan yhteiskunnan muutoksen kansanliikkeenä.
Sosialidemokraattiselle liikkeelle sitoutunut puoluevaltuuston puheenjohtaja, uuden sukupolven valonkantaja
En syyttä hae juuri sellaiselle paikalle, jonka ydinajatuksena on edustaa kansanvaltaisuutta puolueessa. Puoluekokousten välillä juuri puoluevaltuusto kantaa huolta liikkeen suunnasta, pitää yllä keskustelua ja rakentaa yhteyttä puolueen eri tasojen välille. Puoluevaltuuston kokoukset ovat peilejä sille, millaisessa kunnossa kansanliike on. Puoluevaltuutetut saavat SDP:n jäseniltä ja puoluekokoukselta arvokkaan mandaatin.
Olen kiertänyt Suomea, kulkenut puolueosaston puheenjohtajan tehtävästä aina Demarinuorten puheenjohtajaksi ja puoluehallituksen pöytään saakka. Olen nähnyt, miten puolue elää arjessa. Siksi tiedän myös, että puoluevaltuuston puheenjohtajan tärkein tehtävä on rakentaa luottamusta ja pitää kansanliike elossa.
Sosialidemokraattinen liike ansaitsee puheenjohtajan, joka on sitoutunut tähän työhön kokonaisvaltaisesti. Olen mittauttamassa ajatuksiani puolueväen keskuudessa tehtävään, jossa on annettava aivan kaikki sosialidemokraattien vaalivoiton sekä Suomen suunnanmuutoksen aikaansaamiseksi.
Sosialidemokratia ei ala meistä, mutta se jatkuu meidän jälkeen. Puoluevaltuuston puheenjohtajan tehtävä on sosialidemokraattisen kansanliikkeen palvelustehtävä.